Kuvagalleria

Metsänpeikon Luminara

Luonnekuvaus

Nuoresta iästään huolimatta Luna on terhakka ja sopusuhtainen koira. Luna on eksoottinen koira siinä mielessä, että sillä on omat tapansa osoittaa hellyyttään. Se ei tule ja painaudu syliin, vaan pikku hiljaa, se alkaa hivuttautua lähemmäksi, ja loppujen lopuksi se makaa sylissäsi inisten hiljaa. Se kaipaaa reilusti hellyyttä ja huomiota. Usein, kun joku Lunan omistajista palaa kotiin alka oikea muriseminen, sillä Luna on aivan kuin ”vihainen” siitä, että se on yksin jätetty kotiin. Lunan hyviin puoliin kuuluu se, että haukkuminen on erityisen vähäistä. Luna ei hauku toisille koirille, tai "räksytä" hermostuessaan. Luna pikemminkin alkaa heti murista. Vaikka Luna muriseekin, ei se koskaan kimppuun kävisi, ellei tulisi niin mutkikas tilanne, että kyseessä olisi ”elämä ja kuolema”. Lunalla harrastukset ei ole edennyt kovinkaan pitkälle edennyt, sillä Lunalla ei ole ikää vielä niin paljon. Mutta Lunassa on kyllä potentiaalia moneenkin lajiin, erityisesti ToKoon, sillä Lunassa on sitä jotain josta on hyötyä ToKossa, kuten; ihana uskollisuus omistajaansa kohtaan, eräänlainen luottamus, tottelevaisuus ja vaistomainen rauhallisuus. Ongelma ToKossa on vain yhdessä osuudessa; luoksetulo. Kaikkea on yritetty vaan ei Luna osaa luokse tulla, vaan juoksee kuin ”päätön kana” ympäriinsä. Tästä siis ilmenee, että ns. musta pilkku ToKossa ilmenee vapaana olossa. Ruokahalua ei kukaan koskaan vie Lunalta, kaikki Lunan tuntemat koirat aivan kuin aistillisesti tajuaa, että tuon koiran kupille ei ole kyllä menemistä. Eli siis Luna on automaattisesti on aina syömässä myös muiden ruokia. Eivät koirat osaa Lunalle sanoa ei. Se on niin kummallista, ettei Luna lähes koskaan haukahda. Pari kertaa haukahtanut ja silloinkin vain ollessaan pari tuntia ulkona kuuntelemassa muiden koirien ärinää. Lunasta voisi tulla hyvä palveluskoira. Palventavan ihmisen täytyisi vain kovasti pitää hihnasta kiinni, ettei tapahdu ”pikku vahinkoa”, joka siis olisi se, että Luna juoksisi suin päin vapaana äristen. Hampaidenpesu sujuu ihan hyvin, hiukanhan sitä aina aristellaan, ettei hammasharja osuisi liian voimakkaasti ikeniin. Luna kyllä mieluusti lipoo hammastahnaa, jos tahna on hyvää, ajattelee Luna sen olevan palkinto kiltistä hammaspesukäytöksestä. Kynsien leikkuu menee mutkikkaasti usein, sillä Lunalta tulee niin helposti kynsistä vertaa, koska säikähtää usein ”naps”-ääntä. Siitä on Lunalle jäänyt ikuinen pelko kynsien leikkuuta kohtaan. Harjaus menee mainiosti kaikkialta muualta paitsi mahan alta. Aina kun harja menee mahan kohdalle, rupeaa Luna kamalasti ärisemään, koska kokee olevansa alistettu. Muiden koirien kanssa Luna ei oikein tule toimeen, sillä Lunalla on suuri ego ja jos joku tulee uhkaamaan Lunaa. Alkaa kuulua raivokasta ärinää. Näyttely käyttäytyminen sujuu huomattavasti paremmin kuin Novalla. Ei itse asiassa näyttelyissä ole mitään ongelmaa käyttäytymisen suhteen. Aina kun Luna kauniisti makaa sylissä, tulee heti mieleen, että onpa se ihana! Luna on niin äidillinen ja huolehtivainen koira perheensä koiria kohtaan. Lunasta tulisi vielä mahtavaakin mahtavampi emo! © Jossy

Suku/Sisarukset

Kilpailukalenteri

Jälkeläiset